Yle vieraili Afganistanissa yksityisessä tyttöjen koulussa – opettaja: “Emme pelkää Talibania”

KANDAHAR Nuori hunnutettu nainen katoaa turkoosin väristen porttien sisään Afganistanin eteläisessä Kandaharin kaupungissa. Muurien sisäpuolella on yksityinen naisten koulutusinstituutti, jossa opiskelee melkein 200 tyttöä ja nuorta naista.

Talibanin tultua valtaan elokuussa tytöt seitsemännestä luokasta ylöspäin joutuivat julkisella puolella kuitenkin jäämään kotiin.

Taliban-hallinon alla 1990-luvulla tyttöjä ei päästetty ollenkaan kouluihin. Nyt Taliban on kuitenkin käyttäytynyt jossain määrin eri lailla: yksityisiä kouluja ei ole suljettu, ja helmikuun alussa myös julkiset yliopistot aukesivat. Hallinto on luvannut, että kaikenikäisten tyttöjen koulut aukeavat joka puolella maata myös julkisella puolella maaliskuussa.

Opiskelijatyttö: “Haluan insinööriksi”

Julkisten koulujen sulkeminen ajoi monet teini-ikäiset tytöt Kandaharin kaupungissa yksityiselle puolelle. Yksi heistä on 14-vuotias Madina. Hän aloitti englanninopinnot koulussa Kandaharissa kaksi kuukautta sitten.

Tyttö on toiveikas, että hän pääsee vielä takaisin koulunpenkille.

– Kun valmistun koulusta, haluan insinööriksi, hän sanoo.

Lue koko juttu täältä.

Yle tapasi Kabulissa Talibanin tiedottajan – hipsterilasit sujahtivat taskuun ennen haastattelua

KABUL Talibanin raskaasti aseistetut taistelijat vartioivat tammikuun alussa Afganistanin ulkoministeriön edessä. Portille on maalattu lause: “Islamilainen emiraatti etsii positiivisia suhteita maailman kanssa”.

Sisällä meitä on vastassa Abdul Qahar Balkhi, Talibanin ulkoministeriön nuori tiedottaja mustassa turbaanissa ja perinteisissä afganistanilaisissa vaatteissa.

– Todella kiva vihdoin tavata, hän sanoo leveä hymy naamallaan.

Balkhi ei ole hänen oikea nimensä. Sen hän haluaa pitää poissa tiedotusvälineistä hyvästä syystä: mies on ilmeisesti viettänyt aikaa lännessä, minkä myös kuulee hänen aksentistaan.

Balkhilla on päässään hipsterilasit, jotka hän ottaa pois istuessaan alas tuolille.

– Pitäisi kai yrittää näyttää vaaralliselta? hän virnistää.

Lue koko juttu täältä.

Ambulanssissa ei ole bensaa eikä leikkaussalissa sähköä – afganistanilaiset äidit kantavat pommitetulle klinikalle 20–30 aliravittua vauvaa päivässä

PANJWAYI ”No weapons”, lukee terveyskeskuksen seinällä. Ei aseita.

Talibanin taistelijat vartioivat pienen klinikan porteilla rynnäkkökivääriensä kera. Kylmä aamuaurinko sarastaa hiekanväristen vuorten takaa, kun joukko sinisiin, liiloihin ja vihreisiin burkiin pukeutuneita naisia jonottaa ulkopuolella.

Terveyskeskus on Panjwayin piirikunnan ainoa. Se palvelee 80 000 asukasta eteläisessä Afganistanissa.

Täällä Talibanin valtaantulo ei näy suurina muutoksina katukuvassa. Seutu on äärivanhoillista: burkat kuuluvat kulttuuriin, eivätkä naiset yleensä käy töissä.

Äärisunnilainen Taliban-liike on ollut vahvasti läsnä alueella pitkään – onhan tämä liikkeen synnyinseutua.

Vauvat eivät saa tarpeeksi ruokaa

Klinikka sai aiemmin rahoitusta Unicefilta. Rahoitus loppui, kun Taliban nousi valtaan elokuussa ja entinen hallinto kaatui.

Klinikan käytävä on nyt täyttynyt äideistä, jotka kannattelevat viltteihin kiedottuja vauvojaan aamupakkasessa.

25-vuotias Zarghoona on saapunut terveysasemalle kahdeksan kuukauden ikäisen vauvansa kanssa. Vauvan suuret ruskeat silmät on rajattu perinteiseen tapaan kajaalilla, jonka uskotaan suojaavan pahalta silmältä.

Lue koko juttu täältä.

Talibaneja on nähty viihdeohjelmissa, mutta samalla Afganistanin sananvapaus kaventuu – he voivat tehdä mitä huvittaa, kertoo toimittaja Ylelle

Mustaan turbaaniin ja maastokuosiseen takkiin pukeutunut Talibanin somevaikuttaja kenraali Mobin osallistuu afganistanilaisella kanavalla huumorimieliseen kilpailuun, jossa koomikon kysymyksiin täytyy vastata mahdollisimman nopeasti.

– Kolme harrastusta, joista pidät? koomikko kysyy.

– Urheilu, piirtäminen… Mobin miettii.

– Lukeminen? juontaja auttaa.

– En tykkää lukemisesta.

Kaikki purskahtavat nauruun.

Talibanjohtajat vierailevat nyt säännöllisesti paikallisten kanavien ohjelmissa. Naisetkin haastattelevat heitä. Samalla kanavat ovat kuitenkin lopettaneet musiikkiohjelmat eikä ulkomaalaisia saippuasarjoja enää näytetä. Monet toimittajat ovat paenneet maasta sen jälkeen, kun Taliban otti vallan elokuussa.

Yle haastatteli kolmea afganistanilaistoimittajaa puhelimitse.

Lue koko juttu täältä.

Kabulin pakolaisleirillä moni saa syödäkseen vain kuivia leivänpaloja – teltassa asuva leski Ylelle: ”Muuta toivoa ei ole kuin Allah”

KABUL. Pieneen puistoon Kabulin laidalle kyhätty telttojen meri on ollut kohta kolme kuukautta noin kahden tuhannen Afganistanin pohjoisosista sotaa paenneen perheen koti. Puiden väliin viritetyillä vaijereilla kuivataan vaatteita, ruokaa laitetaan avotulella. Lapsia taapertaa paljain jaloin roskien seassa.

Nuori mies ei suostu tulemaan ulos teltastaan – hän katsoo käsiinsä lasittunein silmin. Mies on muiden leirillä asuvien mukaan vajonnut niin syvään masennukseen, ettei hän puhu enää kellekään.

Puistoihin kyhätyillä leireillä ei ole varauduttu lähestyvään talveen. Kaikilla ei ole edes telttaa. Heppoisia kankaita on viritetty puiden oksien väliin katoksi.

Humanitääristen järjestöjen mukaan heinä-elokuussa Kabuliin saapui noin 17 600 pakolaista varsinkin pohjoisista maakunnista, jossa asuu suurimmaksi osaksi etnisiä vähemmistöjä. Sitten Taliban otti vallan, ja ihmisten liikkuminen loppui.

Lue koko juttu täältä.

Kabulilainen naistoimittaja juonsi ohjelmaa naisten oikeuksista, nyt hän haastattelee Talibanin johtajia vaikka pelkää – “Haluan tehdä töitä”

KABUL Heinäkuussa vuonna 2019 nuori naistoimittaja Shamla Niazai istui Kabulin Shamshad TV:n kytkentäkeskuksessa, kun kuului valtava räjähdys.

Valot sammuivat ja sähköt katkesivat. Pimeässä Niazai lähti juoksemaan portaita kohti alakertaan. Hänen oli päästävä pakoon.

Pakokauhun vallassa Niazai kompastui portaissa ja loukkasi käsivartensa mutta onnistui lopulta pääsemään ulos. Taliban ilmoitti myöhemmin tehneensä autopommi-iskun, joka tappoi yhden ihmisen ja haavoitti seitsemää(siirryt toiseen palveluun).

Iskun kohteeksi joutunut Shamshad TV(siirryt toiseen palveluun) on yksi Afganistanin suosituimmista paštunkielisistä kanavista.

Nyt kolme vuotta myöhemmin Niazain kanavaa vastaan hyökänneet ovat Afganistanissa vallassa.

Niazai jatkaa työtään kanavalla siitä huolimatta.

Lue koko juttu täältä.

Toimittajalta: Epätoivo järkytti Kabulin lentokentällä kuukausi sitten, mutta nyt kaduilla ​kulkee naisia ilman burkaa – ristiriidat ovat osa Afganistania

KABUL/ISLAMABAD Kun lähdin Kabulista tällä kertaa, en suunnannut Hamid Karzain kansainväliselle lentokentälle, niin kuin aiempina vuosina. En käynyt läpi neljää erilaista turvatarkastusta matkalla porteille ja raahannut laukkujani ohi Ahmad Shah Massoudin valtavan kuvan, joka koristi ennen kotimaan terminaalia.

Massoud oli aiemman hallinnon kansallissankari, joka taisteli Talibania vastaan.

Tällä kertaa ainoa pääsy ulos maasta oli maanteitse, joten lähdin vuorten läpi takaisin itään Pakistaniin. Olen asunut Pakistanissa vuodesta 2018 lähtien asuttuani sitä ennen Afganistanissa kolme vuotta.

On kulunut kuukausi siitä, kun Kabul kaatui Talibanille, ja seurauksena oli kaaos lentokentällä. Maa ei ole vielä toipunut haavoista, eivätkä kaikki ole tottuneet uuteen todellisuuteen.

Kabulin kaduilla partioivat talibanit ovat uskomaton näky. Vaikka äärijärjestö on vakuutellut armahtaneensa vanhat vihollisensa, monet yrittävät vielä päästä epätoivoisesti pois maasta. Useat piileskelevät edelleen turvataloissa.

Lue koko juttu täältä.

Talibanin 21-vuotias taistelija Hamza valvoo nyt Pakistanin rajaa – Yle kävi Torkhamin rajanylityspisteellä, jossa liehuu Talibanin valkoinen lippu

TORKHAM Matka Islamabadista Torkhamin rajanylityspisteelle Pakistanin ja Afganistanin rajalle taittuu ripeästi. Puikkelehdimme mutkikkaita teitä pitkin Luoteis-Pakistanin vuoristoisten maisemien läpi.

Perillä meitä odottaa Talibanin islamilaisen emiraatin tunnus: valkoisella pohjalla oleva islamin uskontunnustus. Vain muutama päivä sitten rajalla liehui vielä Afganistanin islamilaisen tasavallan kolmivärinen lippu.

Ääri-islamistinen Taliban-liike marssi Kabuliin sunnuntaina 15. elokuuta ja otti Afganistanin haltuunsa.

Tämän seurauksena Pakistan sulki hetkeksi rajansa. Nyt raja on taas auki, mutta vain harvoille.

Lue koko juttu täältä.

“Taliban voi antaa meille kunniallisen elämän” – Pakistanissa pakolaisleirillä asuva afganistanilainen suurperheen isä aikoo palata kotiin

ISLAMABAD Tuhansia afganistanilaisia pakolaisia jo vuosikymmeniä majoittaneella pakolaisleirillä on yllättävän hiljaista torstaiaamuna Pakistanin pääkaupungin Islamabadin laidalla.

Afganistanin viimeaikaisista tapahtumista täällä kielivät vain muutamat pienet Talibanin niin sanotun islamilaisen emiraatin liput paikallisen puodin kulmalla.

Pakistanissa on asunut noin kolme miljoonaa afganistanilaispakolaista jo neljä vuosikymmentä.

Suurin osa heistä kuuluu Afganistanin suurimpaan etniseen ryhmään pataaneihin, joita asuu myös vähemmistönä Pakistanin puolella maiden rajaseudulla. Myös ääriliike Taliban koostuu suurimmaksi osaksi pataaneista.

Lue koko juttu täältä.

Suurien virheiden sota

Toimittaja Maija Liuhto on asunut Afganistanissa ja nähnyt omin silmin, mitkä jäljet Yhdysvallat on maahan jättänyt. Nyt monet Kabulissa tuntevat olonsa petetyiksi ja viha on käsinkosketeltavaa. Tämä kaikki olisi ehkä voitu välttää, kirjoittaa Liuhto.

SYYSKUUN 9. päivän aamu sarasti Pohjois-Afganistanin Takharin lumihuippuisten vuorien takaa vuonna 2001. Ääri-islamistista Taleban-hallintoa vastaan taistelleen Pohjoisen liiton komentaja Ahmad Shah Massoud luki aamurukouksien jälkeen huoneessaan persiankielistä runoutta, kun hänen neuvonantajansa koputti ovelle. ”Sinun pitäisi tavata toimittajat, he ovat odottaneet jo niin monta päivää”, Massoudille kerrottiin.

Lue koko juttu täältä.